Viimeisellä luennolla jatkamme tutustumista taulukkometodeihin, rakentelemme pienen malliprojektin josta saa apua lopputyötä varten ja tutustumme lopputyövaihtoehtoihin.

Kuutosluennon aluksi tutkailemme kaksiulotteisia taulukoita ja tapoja tallentaa ja lukea tietoa niistä. Tämän jälkeen tutustumme JavaScriptin monipuolisimpaan tietotyyppiin, olioon. Luomme omia olioita ja tallennamme niihin tietoa, ja sen jälkeen opimme kuinka voimme tehokkaasti tallentaa, hakea ja muokata tietoa olioita ja taulukkometodeja käyttämällä.

Viitosluennolla perehdymme tapoihin, joilla voimme esittää ohjelmissa käsiteltyjä tietoja HTML-sivulla listaelementtien ja tauluelementin avulla, ja tutustumme pikaisesti siihen, kuinka voimme ohjelmassamme reagoida käyttäjän toimiin käyttöliittymällä tapahtumakäsittelijöiden avulla.

Jatkamme myös taulukoihin tutustumista ja käsittelemme sekä moniulotteisia taulukoita että hyödyllisiä taulukkometodeja. Tallennamme taulukoihin myös uudenlaista tietoa olioita käyttämällä.

Neljännellä luennolla jatkamme funktioihin tutustumista ja tutustumme pikaisesti funktioliteraaleihin ja nuolifunktioihin. Nuolifunktiot ovat verrattain uusi JavaScriptin ominaisuus, ja niiden avulla funktiota saa määritettyä hieman lyhyempää syntaksia käyttäen.

Tutustumme luennolla myös taulukoihin ja opimme kuinka voimme lukea ja tallentaa toisiinsa liittyviä tietoja helposti samaan paikkaan ja myös lukea niitä myöhemmin. Perehdymme myös siihen kuinka taulukoita voi muokata aina kun niihin tallennettuun tietoon täytyy tehdä joku muutos.

Kolmosluennon pääaiheena ovat funktiot ja metodit. Tutustumme funktioiden rakenteeseen ja toimintaan ja ryhdymme kirjoittamaan omia funktioita.

Kakkosluennolla sukellamme hiukan syvemmälle JavaScript-suohon ja tutustumme ohjausrakenteisiin ja ohjelmalohkoihin. Ohjausrakenteiden avulla voimme määrittää kuinka ohjelma esim. reagoi erilaisiin käyttäjältä saataviin syötteisiin tai vaikkapa laskutoimitusten tuloksiin (again with the maths!), ja suorittaa näiden perusteella eri toimintoja. Opimme myös kuinka voimme pyytää käyttäjää syöttämään arvoja ohjelman käsiteltäväksi.

Ensimmäisellä luennolla tutustumme JavaScriptin perusteisiin. Opimme kuinka voimme suorittaa JavaScript-ohjelmia selaimen konsolissa, omalla tietokoneella tai StackBlitz-sivuston kautta. Tarkastelemme JavaScriptiä yleisesti, tutustumme kielessä käytettäviin tietotyyppeihin, ja opimme kuinka muuttujat toimivat.

Viimeisellä luennolla tarkastelemme kuinka DITA-sisältöelementtejä on mahdollista käyttää uudelleen lainaamalla jo kirjoitettuja sisältöjä toisiin moduuleihin. Tämän lisäksi tutustumme siihen, kuinka tunnisteiden avulla DITA-moduulien välisestä linkityksestä voi tehdä vikasietoisempaa ja helpommin muokattavaa.

Luennon lopuksi käymme läpi lopputyön sisällön.

Kuutosluennolla tutustumme julkaisujen koostamiseen DITAlla. Teemme aluksi yksinkertaisen julkaisun käyttäen DITA Map -moduulia, ja sen jälkeen laajemman julkaisun, jossa on runsaammin metadata-elemettejä DITA Bookmap -moduulia käyttäen.

Lopuksi palautamme mieleen DITAn ehdollistamisattribuutit ja perehdymme siihen, kuinka Oxygen XML Editorilla voi laatia ehdollistettua sisältöä käyttäviä julkaisuja.

Viidennellä luennolla jatketaan DITA-moduulien kirjoittamista Oxygen XML Editorilla. Tällä kertaa tutustumme Task-moduulien rakenteeseen ja laadimme muutamia ohjeita kahvinkeitin-oppaaseen. Jos aikaa riittää, tutustumme myös Reference-moduulityyppiin.