Viimeisellä luennolla tarkastelemme kuinka DITA-sisältöelementtejä on mahdollista käyttää uudelleen lainaamalla jo kirjoitettuja sisältöjä toisiin moduuleihin. Tämän lisäksi tutustumme siihen, kuinka tunnisteiden avulla DITA-moduulien välisestä linkityksestä voi tehdä vikasietoisempaa ja helpommin muokattavaa.
Luennon lopuksi käymme läpi lopputyön sisällön.
Kuutosluennolla tutustumme julkaisujen koostamiseen DITAlla. Teemme aluksi yksinkertaisen julkaisun käyttäen DITA Map -moduulia, ja sen jälkeen laajemman julkaisun, jossa on runsaammin metadata-elemettejä DITA Bookmap -moduulia käyttäen.
Lopuksi palautamme mieleen DITAn ehdollistamisattribuutit ja perehdymme siihen, kuinka Oxygen XML Editorilla voi laatia ehdollistettua sisältöä käyttäviä julkaisuja.
Viidennellä luennolla jatketaan DITA-moduulien kirjoittamista Oxygen XML Editorilla. Tällä kertaa tutustumme Task-moduulien rakenteeseen ja laadimme muutamia ohjeita kahvinkeitin-oppaaseen. Jos aikaa riittää, tutustumme myös Reference-moduulityyppiin.
Neljännellä luennolla tutustumme Oxygen XML Editorin käyttöön ja DITA-moduuleissa käytettäviin peruselementteihin. Käytämme suurimman osan luennosta editorin ääressä ja laadimme aluksi yhdessä ja lopuksi itsenäisesti DITA-moduuleja kuvitteellisen kahvikeittimen, MoccaBlaster X210:n, käyttöohjeeseen.
Kuten edellisellä luennolla opimme, modulaarista dokumentaatiota tuotetaan monesti usean kirjoittajan voimin. Jotta kirjoitustyön lopputulema ei olisi iloisenkirjava tilkkutäkki, kirjoittajilla on hyvä olla työnsä tukena opastekstejä, jotka auttavat heitä tuottamaan yhtenäistä tekstiä. Luennon aluksi tutustumme muutamiin asioihin, joita tällaisissa opasteksteissä yleensä käsitellään.
Tämän lisäksi tutustumme informaatiomalleihin yleisesti, sekä aloitamme perehtymään Darwin Information Typing Architecture -informaatiomalliin, eli tuttavallisemmin DITAan.
Kakkosluennon pääaihe on modulaarinen dokumentaatiometodologia. Tutustumme moduuleihin ja tapoihin, joilla moduuleista voi koostaa verrattain helposti monipuolisia ohjetekstejä lukuisille eri käyttäjäryhmille useissa julkaisuformaateissa.
Luennolla esitellään myös erilaisia tapoja, joilla yritykset voivat hallinnoida modulaarista sisältöä, sekä tutustutaan yleisimpiin työrooleihin modulaarista dokumentaatiota tuottavissa työympäristöissä.
Ensimmäisellä luennolla tutustutaan rakenteiseen tekstin ominaispiirteisiin ja tarkastellaan kuinka rakenteinen teksti eroaa muotoilemattomasta tekstistä ja muotoillusta tekstistä.
Luennolla käydään läpi rakennepalaset – alkutunnisteet, lopputunnisteet ja niistä muodostuvat elementit – joista rakenteista tekstiä koostetaan ja tutustutaan attribuutteihin, joiden avulla elementtien sisältämää informaatiota voi tarkentaa.