Neljännellä luennolla tutustumme Oxygen XML Editorin käyttöön ja DITA-moduuleissa käytettäviin peruselementteihin. Käytämme suurimman osan luennosta editorin ääressä ja laadimme aluksi yhdessä ja lopuksi itsenäisesti DITA-moduuleja kuvitteellisen kahvikeittimen, MoccaBlaster X210:n, käyttöohjeeseen.
Kuten edellisellä luennolla opimme, modulaarista dokumentaatiota tuotetaan monesti usean kirjoittajan voimin. Jotta kirjoitustyön lopputulema ei olisi iloisenkirjava tilkkutäkki, kirjoittajilla on hyvä olla työnsä tukena opastekstejä, jotka auttavat heitä tuottamaan yhtenäistä tekstiä. Luennon aluksi tutustumme muutamiin asioihin, joita tällaisissa opasteksteissä yleensä käsitellään.
Tämän lisäksi tutustumme informaatiomalleihin yleisesti, sekä aloitamme perehtymään Darwin Information Typing Architecture -informaatiomalliin, eli tuttavallisemmin DITAan.
Kakkosluennon pääaihe on modulaarinen dokumentaatiometodologia. Tutustumme moduuleihin ja tapoihin, joilla moduuleista voi koostaa verrattain helposti monipuolisia ohjetekstejä lukuisille eri käyttäjäryhmille useissa julkaisuformaateissa.
Luennolla esitellään myös erilaisia tapoja, joilla yritykset voivat hallinnoida modulaarista sisältöä, sekä tutustutaan yleisimpiin työrooleihin modulaarista dokumentaatiota tuottavissa työympäristöissä.
Ensimmäisellä luennolla tutustutaan rakenteiseen tekstin ominaispiirteisiin ja tarkastellaan kuinka rakenteinen teksti eroaa muotoilemattomasta tekstistä ja muotoillusta tekstistä.
Luennolla käydään läpi rakennepalaset – alkutunnisteet, lopputunnisteet ja niistä muodostuvat elementit – joista rakenteista tekstiä koostetaan ja tutustutaan attribuutteihin, joiden avulla elementtien sisältämää informaatiota voi tarkentaa.
Viimeisellä luennolla tutustutaan mitä oliot ovat ja kuinka niitä luodaan ja muokataan. Tämän lisäksi tutkaillaan kuinka olioihin tallennetusta tiedosta saa tuotettua sisältöä verkkosivulle, ja kuinka tuota tietoa voi halutessaan muokata.
Kuutosluennolla lueskellaan taulukoita for-silmukoiden avulla, tutustutaan sisäkkäisiin for-silmukoihin ja kokeillaan kuinka helppoa päättymättömän silmukan tekeminen on while-silmukkarakenteella.
Viidennellä luennolla tutustutaan tiedon säilömiseen taulukoihin sekä taulukoiden käsittelyyn sisäänrakennettujen metodien avulla.
Neljännellä luennolla vietetään laatuaikaa funktioiden parissa. Perehdymme parametrien käyttämiseen omien funktioden kanssa ja opimme kuinka funktiosta voi palauttaa tietoa takaisin ohjelmiin paluuarvojen avulla. Jos aikaa riittää, tutustumme myös taulukoihin.
Kolmosluennolla tarkastellaan loogisia operaattoreita ja tutustutaan if-else if-else -lauseisiin. Näiden lisäksi katsotaan if-else – muistuttavaa switch-lausetta ja – jos aikataulu sallii – laaditaan omia funktioita.
Toisella luennolla jatketaan JavaScriptin perusteiden parissa. Luento alkaa katsauksella muuttujiin, jonka jälkeen tarkastelemme mm. ehtolauseita, syötteitä ja loogisia operaattoreita.